Laulajan ura

Mika sai veren perintönä kosketuksen musiikkiin, koska hänen isänsä harrasti laulamista ja keikkailua oman Leo & Pohjolan Sinitaivas -orkesterinsa kanssa. Mika toimi monesti pienenä miehenä roudarina ja apulaisena keikoilla. Myös haitarin soitto tuli näihin aikoihin kuvioihin mukaan, jota hän soitti kolme vuotta Teuvo Kalliolan opissa. Soittohommien innostus lopahti kuitenkin kynäruiskumaalauksen viedessä voiton. ”Vuosia harmittelin että lopetin soittamisen koska tykkäsin kuunnella perinteistä tanssimusiikkia. Eteenkin Olavi Virta, Kari Tapio, Reijo Taipale sekä Agents ovat olleet suosikkeja musiikissa” kertoo Mika.

Vuonna 2007 Mika hieman kuin pakotettiin laulamaan ja siitä syntyi kipinä johon hän satsasi kovasti ja otti myös muutamia laulutunteja mm. Kansallisoopperan tenori Aki Alamikkotervolta. Vuonna 2013 Mika oli Tangomarkkinoiden semifinaalissa 10 parhaan joukossa miesten sarjassa. Tätä ennen hän oli voittanut vuonna 2012 Lapissa järjestettävän Lapin tangokarnevaalien Lapin tangokuningas -tittelin.

Pitkäsoittoja on ilmestynyt kolme. Albumit: v.2011 Hetki lyö sydän lyö, v. 2013 Aamuin ja illoin, v.2016 Lemmen tuulet. Cd-sinkkuja on tullut muutama omakustanteena sekä v. 2016 Kurjet jo palatkaa Tatsia -levyyhtiön julkaisemana. Tatsia karaokelevyissä on useita Mikan levyttämiä biisejä. Keikkailua tanssipaikoilla Mika on tehnyt useamman kokoonpanon kanssa muutaman vuoden ajan.

Tulevia keikkoja

Ilmoitamme tulevista keikosta tässä.

Pitkäsoitot

Maalarin ura

Kynäruiskumaalaukseen Mika sain kipinän nähdessään Taiteilija Simo Riikosen töitä. Nuorena 14-vuotiaana Mika sai hankittua ensimmäisen kynäruiskunsa ja siitä alkoi kova harjoittelu. ”Aluksi maalasin kypäriä, mopoja ja pienempää kalustoa. 17-vuotiaana maalasin jo kokonaisen rekkaauton. Tästä alkoi vuosia kestänyt maalausinnostus, joka on jatkunut useamman sadan auton maalauksen verran ja loppua ei ole näkyvissä! Maalaamani autot ovat saaneet huomiota liikenteessä, sekä kahmineet myös palkintoja näyttelyissä.  Töitä on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen – parasta maalaustani en ole vielä toivottavasti tehnyt ja aina on kehittymisessä varaa!”, Kertoo Mika hymyssä suin, nöyränä taiteen edessä!